Tää blogi toimii myös terapiabloginani suhdeasiois. Ihmis- ja hahmosuhteet on kuitenki iso osa elämääni, ja koska jälkimmäinen on koko blogin aiheena (kuitenkaa olematta erillään ensin mainitusta), haluan avoimesti kertoa siitä niin paljo ku mahdollista. Viime aikoina oon toivonu asumuseroa. Miks? Miksen oo tyytyväinen, vaikka oon naimisis? Miks ylipäänsä ajaudun suhteeseen ihmisen kans? Mulla on vastaus. Pitkä vastaus, jonka tänään luin psykologille.

Jos joku kuvittelee, et tämmönen "friikin elämä" on pelkästään mutkattoman hullua, lennokasta mielikuvitusta hauskoine fotosoppailuineen, niin on vääräs! Tälläki kolikolla on varjopuolensa. Huom, ominaisuus ittessään ei oo negatiivinen!! Vaan ku ulkopuolelta tulevat paineet pakottaa käyttäytymään kuten muutki vastoin luontoani, johtaa se ongelmiin! Ja usein maksumieheksi joutuu henkinen hyvinvointini!

Tuo yllä mainittu psykalle luettu "vastaus" sisältää rehellisesti ja avoimesti kerrottuna kaiken ihmisparisuhteideni todellisesta laidasta. Mutta jottei asia jäis niin tylsälle tasolle, toden totta pohjalla lojuu räikeenä taipumus ihastua elottomiin kohteisiin! Kierosta seksuaalisuudesta ei pirullakaa pääse irti: se on jysäyttäny juurensa niin syvälle, ettei ilman sitä kannata edes lausua ääneen sanaan parisuhde!  :D

Lähden seuraavina aikoina käymään läpi näitä asioita aina yläasteelta asti. Saatte huomata, nottei elämä kahden rakkausmaailman välis oo kovin yksinkertaista! Tervetuloa mukaan matkalle! ^.^