Noniiih, määhän lupasin tänään näyttää kuvan T:stä, joten.. huh.. no eipä siinä auta ku pitää sanansa. :)

Noh, tältä se mun ihana T nyt sitte näyttää:

Ihana, komee.. aaaww niin söpö! ^.^ Eikö! Pahoittelen kuvan kokoa ja laatua, mut ku alkuperäinenkää kuva ei oo kovin iso eikä järin hehkees kunnos. Tää on rajattu ja paranneltu versio, ja tää on se minkä oon tulostanu ittelleni. :)  

Ja älkää sit kysykö miks ihastuin just T:hen enkä esimerkiksi kaveriin vasemmalla. Mä meinaan en ittekkää tiä miten siinä niin kävi, tuo raitapukuhäiskä se vaan rupes omimaan mun sydäntä. :)

Mulla on toinenki kuva T:stä:

Vuorostaan hän roikkuu tuos neukkusotilaan kaulas. *Oh my hero, anna mä halaan sua!* Kyllä sitä saa innoissaan olla, kerranhan sitä vain kuolemanleiriltä vapaaks päästään. :) Vaikkakin nää kuvat on oikeesti näyteltyjä ja otettu muutamia päiviä vapautksen jälkeen. 

Mutta sen käsi! KÄSI!! Jolla se halaa tota sotilasta! Niin ihku ja pulleahko.. aatelkaa tolla kädellä se halais muaki, koskettais mua, hyväilis.. ! Miltähän tuntuis olla T:n halaukses.. hmm.

Sellanen huomio täytyy tehdä T:stä, että mitä todennäköisimmin se ei ehtiny olla leirillä kovin kauaa, koska son hyväs kunnos rasvaa leuan alla ym. :) Ei siis mikää kävelevä luuranko niinku nyt ehkä mieleen saattais tulla keskitysleireistä puhuttaes. 

Että semmonen mies se T. ^.^

Nyt jatkamme lauantai-iltaa. Kiitti kuitti ja moro. :)