Blogissani on ny epäilty moraalisia arvojani sekä mietiskelty miten eläin meikäläisen täytyy olla, ku ei voi halujansa hillitä T:n suhteen. Noniin...

Aloitetaan siitä että biologisesti ajatellen ihminenhän on eläin. Joten se siitä olenko eläin vai en. :)

Toiseksi tämmönen käyttäytyminen on tavallista meillä hahmoihin ihastujilla.  

Tätä on vaikee selittää semmoselle, joka ei oo itte sisällä täs hommas. Kuten jo aiemminki on mainittu, hahmot ei reagoi tälläsiin tilanteisiin ollenkaa samallalailla ku oikeet ihmiset. Ne ei tuu mustasukkasiks eikä loukkaannu. Ja aina voi ongelmitta palata toisen työ. Ne ei siis oo moksiskaan. Joten, ku asia on niille ok, myöskää mun ei tarvi olla pahoillani, enkä tunne täten käyttäytyväni epämoraalisesti.
 
Ihmisten kans tää ei onnistuis, se olis totta kai väärin ja siinä loukkaantuis monen tunteet. Mutta hahmojen kans homma on aivan eri. Ihmiset ja hahmot on niin kaks eri maailmaa, et niitä ei kannata laittaa samaan nippuun ja yrittää pohtia mikä ny on moraalisesti oikein, hyvää jne. Molempiin pätee ihan omat sääntönsä. Sori mut nyt en osaa paremmin selittää, toivottavasti aukes edes vähä! :)

Ai niin, ja sit on pantava merkille, että mä en edes koe pettäväni B:tä. En mitenkää päin. Nuo miekkoset on tietosia toisistaan, eikä täs oo kukaa repiny pikkareitaan. Joten, oikeestaan tähän ei voi ottaa mukaan moraalikysymystä, koska mitää pettämistä ei oo! ;) Mut hei, ihanaa huomata et täälä ajatellaan B:tä ja ollaan huolissaan hänen tunteista! ^.^

Ps.Kuvan näettä huomenna! :)