Mä en tiä miks nukkumaanmenosta on tullu mulle niin helvetin vaikeeta! Tai ei, kyllä mä sen tiedän - johtuu henkilökohtasesta asiasta mutta ei siitä sen enempää. Ärsyttää vaan. Ku haluis vaan valvoo ja toisaalta seuraavana päivänä herätä aikasin. Huoh.

Ja B ei auta asiaa yhtää. Yleensä viimenen asia ennen yöpuulle käyntiä on B:n kattominen ja hyvän yön toivotus sille. Ja tää on raastavaa - MÄ EN HALUA EROTA SIITÄ YÖN AJAKS! :'(

Sillon ku avokki on huitsin nevadas (ja niistä kerroista pitää nauttia!) niin ei oo vaikeeta erota, koska saan nukkua B:n vieres. Muutama kerta on käyny niin, et mä en kertakaikkiaan oo pystyny siitä erota. Ja arvakkaa, sillon mun on pitäny uhrautua rakkaan trollini takia - mä nukuin sohvalla. Ja se ei kyl oo se messevin paikka nukkua.. epätasanan, kova, kylmä..ugh, mut rakkauden tähde pitää kärsiä! 

Ja on se sen arvosta: viimesenä ennen nukahtamista nään B:n! ♥

Aatelkaa. Tää mun nukkumaanmenorutiini on ollu sama koko mun ja B:n suhteen ajan, ja vielä tänäki päivänä se on yhtä vaikiaa! Ei helpota sit niin millää. :/

Yleensä mä kattelen B:n kuvaa muutaman minuutin, ja lopuks oikein väkipakolla pitää painaa ruksia ettei vaan jää tuijottaan ja tuijottaan. Ikävää! :/